En ole vieläkään kehdannut kertoa blogista julkisesti (muille kuin veljille, vaikka todennäkisesti se on jo vuotanut eteenpäin)
.
Se on helpompi kirjoittaa, kun ei tiedä kenelle kirjoittaa. Vaikka eikö tarkoituksena juuri ole, että joku lukee kirjoituksia?
Ja aina sitä jollain tasolla potee tyytyväisyyttä, jos lukijoita on enemmän, varmasti joka päivä tarkstaa montako kävijää blogilla on (eilen tasan 300).



Syitä blogaamiseen:

1. Kirjoitustaidon kehittäminen
2. Ajatusten jalostaminen / tietoisuus omasta elämästä
3. Vertaistukena oleminen muille epätäydellisille ihmisille
4. Säilöä muistoja arkielämästä

Syitä häpeään:

1. Kirjoitan ihan mitä sattuu
2. Lukijat kuvittelevat minun olevan itsekeskeinen typerys
3. Paljastuu, että olen itsekeskeinen typerys
4. Mahdollisuus väärin ymmärtämiseen-> joku pahoitaa mielensä ja ajattelee että olen typerys
5. Joku pahoittaa mielensä koska kirjoitan/en kirjoita hänestä
6. Kirjoitan kuitenkin myös muista ihmisistä, joilla on oikeus yksityisyytee
7. Oma (ja perheen) oikeus yksityisyyteen.



Blogin kirjoittaminen on julkisuuden tavoittelua. Vaikka sen itselleni yritän kiistää, sillä se on väärin.


Jos mielipiteitään ja elämäänsä ei tuo julki niin mitä hyötyä niistä sitten on?



Voiko julkisesta kirjoittelusta olla haittaa?