Yksinkertaista onnea, on nostaa perunoita omasta maasta, kädet mullassa... huuhtasta ne ja laittaa pataan porisemaan. Tänään on lomapäivä, aion istua pihalla, lukea kirjaa ja katsoa kun rikkaruohot kasvaa. Ehkä käytän muksut uimassa ja vattuja voisi kerätä lisää, erinomainen vattuvuosi.




Jos ei mikään muu kasva, niin perunat kasvaa. Niihin voi luottaa, ja aina tulee hyvä mieli.
Tänä vuonna en istuttanut ihan tarpeeksi perunaa koko talveksi, mutta ainakin jouluun asti pitäisi riittää omat potut.

...naapurilta varmaan saadaan taas sitten lisää. Kesäkurpitsaakaan turha laittaa kasvamaan, kun naapurilta varmaan saa taas enemmän kuin tarpeeksi. Olen silti onnellinen, kunhan saan kasvihuoneen loppuun asti niin ensi kesänä omaa ruokaa onkin sitten jo vähän enemmän kuin vaan potut ja salaatit.

Meidän pottumaalla on älyttömän hyvä multa, ja sopivasti lannoitettukin. Viime vuonna kalkitsin vähän turhalla kädellä, ja potuista tuli rupisia... mutta muuten ihan hyviä. Tänä vuonna ovat kauniita ja hyviä kuin mitkä.

Onni on, että meillä on hirvittävän hyvä maa. juuri sopivan möyhevää multaa... toivoa on vielä, enkä malttaisi odottaa taas ensi kesää...