Vaikeata.

Olin ajatellut Uudistautua.

Mutta ei se ole niin helppoa.

En nyt ole aivan varma, jos pitäisi jatkaa tämän vanhan kaavan mukaan.

 

 

Ongelma.

 

Ongelma lienee se, etten ole kertonut kaikille tästä blogista, joten olen kirjoittanut blogia sopivan anonymiteetin suojissa, luottaen siihen, että kaikki eivät tätä lue.

Nyt lukijamäärä on kasvanut niin, että en luota enää anonymiteettiin. Ihan jokainen joka minut tietää, tunnistaa tästä heti minut. Tässä minä olen, alasti ja paljaana kuin ruttuinen sammakkomummo. Kurnuttamassa ja jurnuttamassa.

 

Siksi.

Helppoahan se olisi, jos olisi äärettömän itsevarma, kaunis ja älykäs. Mutta entä jos on vähän yksinkertainen keski-ikäinen ruppana rupikonna?
 

Sitähän ne blogaajat ja vlogaajat ovat: utsensäpalajastajia. Me, huomionkipeät sammakot.








Eli, identiteettikriisi. Olenko maalainen, kaupunkilainen, introvertti vai ekstovertti, sammakko vai rupikonna.
 

Olenko blogaaja, vai vain päiväkirjan kirjottaja. Pelastanko maailman, vai uppoudunko itseeni ja koetan päästä nirvanaan?




Aivan liikaa mahdollisuuksia, pää auki tyhjyyteen.
 

Täytyy nukkua yön yli ja ajatella.