Minua on huijattu!

Eilen podin koronaa, en tänään enää. Meni siis päivässä ohi.

Tänään kävin lenkillä, sellaisen viisi kilometriä mistä otin ja juoksi osan.

Miehen äidillä on ollut ongelmia sydämen kanssa, ja kaikki muu sota ja kuolema nostattaa halua elää. Pitää huolta tästä ainokaisesta ruhosta.

Juokseminen on yksi hyvä tapa. Joskus kaaaaauan sitten, ennen lapsia, olen juossut 10km.

Nyt juoksin ehkä puolet matkasta.
Tai kolmanneksen.

Välistä tie oli liian liukas.

Koira pysähtyi joka 50m haistelemaan jotain intensiivisesti.

Ylämäki.

Turhan kuuma takki.

Hankikanto koiralle, joten sen piti käydä taas haistelemassa.

 

Mutta ei se mitään. Välillä juoksin, että hengästyin ja hikoilin. 

Lounaaksi leivoin keiton kanssa sämpylöitä (keitto tosin oli pakkasesta, joskus aiemmin tehtyä kasvissosekeittoa)

Illalliseksi uunijuurespataa (yksi iso bataatti, yksi iso porkkanaa, reilu puolikas varsiselleri, chiliä, kaksi sipulia, kolme kynttä valkosipulia, pari perunaa ja pari kourallista härkäpapurouhetta, ei suolaa), ja pekonia/kasvispihvejä

Lisäksi tomaattia ja kurkkua ja maissia.

Uunijuurespata on yksi paras ruoka, helppoa ja niin hyvää - pääaineina kuuluu olla bataatti, varsiselleri ja chili.

 

Muuten sitten lähinnä tullut maalailtua. Silleen hitaasti nauttien. Ei kiire mihinkään. Voin kuvitella, että korona olisi vielä tänään, niin ei ole huono omatunto istua sohvalla ja käydä hitaalla.

 

Saanhan potea koronaa vielä huomenna? (olen maalannut ihan liian vähän viime aikoina!)



(saatte kuvan tämänpäiväisestä kunhan se valmistuu)