Muistan usein uniani, ja voisi kirjata niitä ylös. 
Voi sitten mummona kiikkustuolissa ihmetellä.

Muutama yö sitten näin unta, että äitini oli treenamassa koiriaan (harmaan schapendoes ja collie) 8-kerroksisen kerrostalon katolla. Koirat iloisesti nuuskuttelivat menemään hännät huiskuten, kunnes collie iloisesti tallusteli huolimattomasti kerrostalon katon reunan ohi ja putosi. Mätksis.

(jo toinen putoamisuni viikon sisään?)



Viime yönä näin unta, että olin Brysselissä kävelemässä juna-asemalle, ja matkalla kävelin ohi suomalaisen pariskunnan, jolla oli sekarotuinen koiranpentu. Mies olisi halunnut antaa koiranpennun minulle, koska eivät pysty siitä huolehtimaan.
Minä en taas voi ottaa koiranpentua, koska meillä on jo koira, ja riittämiin eläimiä muutenkin.
Ja voisinhan minä pennun ottaa Suomeen, mutta kun lento lähtee tänään, ja pennulla ei ole sirua ja passia ja rokotuksia... mutta lupasin yrittää vähän selvittää tilannetta.


Kukaan ei pudonnut mistään. 



Elämä on viimeaikoina ollut niin miellyttävää ja stressitöntä, että stressin täytyy purkautua unissa?