On se mukava kuunnella inspiroivia puheita, ylioppineita ja muuten vaan menestyneitä ihmisiä. Vaikka, lopulta jää yleensä fiilis, että nämä asit on jo kuultu ja kaikki tietävät jo.
 

Ja tiedän, että olen vähän hölmö. Harvahiuksinen näppylänaamainen lättätissi. Mutta entä sitten? Olen kuunnellut tarpeeksi viisaita miehiä.

Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki oli silti inspiroiva. Mikä olisi minun tittelini?

Töissä käytän ’sihteeri’, koska siinä on sopivasti ironiaa (sekä että se on myös totta), toisinaan ’toimitsija’ tai ’matkailualan yrittäjä’, tai pelkkä ’yrittäjä’ (mitäänsanomaton).

Aikojen saatossa olen ammatikseni ilmoittanut välillä huvikseni mitä sattuu, enemmän tai vähemmän realistisesti ’mehiläistuottaja’, ’graafikko’, ’johtaja’,  ’lääkäri’   (kukapa ei joskus haluaisi olla valelääkäri?).
 

Mutta mikä sen pitäisi olla?

Matkailujuttuja en ole paljoa ehtinyt nyt ajattelemaankaan tämän vuoden puolella, mutta taas tulevassa:  ’Elämysten organoitsija’ olisi kiva (joskin tylsän realistinen, mutta se sopii).
 

Juuri nyt olen toimitsija, tai eli järjestösihteeri. Toimihenkilö, joku joka toimii, tekee ja toteuttaa. Ei sekään nyt huono ole.

Yhdistelämäelämässä siis olen  ”Toimiva organisoija”?

Organisoinnissa ei tunnu vaan olevan mitään orgaanista.

Yli-innovaatioaktvistit käyttäköön ajatuksensa ja puhukoon inspiroivasti, mutta täytyyhän jonkun vain toimiakin.
Tehdä töitä.

Jatketaan nyt vaan ihan sihteerinä, kun kerran näin on ihan hyvä.