Päätin toisin. En aio lisätä enempää vanhoja tekstejä.

Vanhoja ei kannata kaivella. Ihan oikeasti. Kannattaa katsoa tulevaan, mitä teen nyt, ja mitä aion tehdä.


Olen vuosien aikana tehnyt kaikenlaisia jänniä juttuja, mistä voi sitten eläkkeellä kertoa muistelimissa. Tämä ei ole sitä varten. Tämä on sitä varten ,että voin reflektoida mitä sain aikaiseksi tänään.
Liian usein on tunne, että ei riitä. En ole tehnyt tarpeeksi, olisi pitänyt enemmän.

Sitten kun kirjottaa, huomaakin että on tehnyt, säätänyt ja pogoillut.


Tänään en vielä ole tehnyt mitään poikkeuksellista. Olen vienyt lapset kouluun, hain sinne jääneen stigan), käynyt tunnin lenkillä, samalla kun kävin tyhjentämässä työväentalon postilaatikon (välistä päädyin hoitamaan taloa, koska ), join kupin kahvia, olen istunut ja tehnyt töitä, kunnes rupesin säätämään tätä blogia hetkeksi, ja nyt palaan naputtelemaan töitä.


Teen töitä etänä.  Käyn joskus toimistollakin, ja muualla, mutta myös etänä.

Etänä on hyvä tehdä töitä, suosittelen.

Säästyy työmatkat, aikaa, vaivaa ja rahaa. Lounas on jäminä kaapissa, ja nyt kun poika kipeänä niin olen läsnä. Vaikka poika on 'iso', eikä hänestä ole kuulunut tai näkynyt mitään, istun kokonaan toisessa huoneessa näpyttelen omiani... niin onhan se mukavaa, että saman katon alla on joku.

Ei turhaa matkustamista, ajan ja energian hukkaa.

Etätyömahdollisuus, joustavat työajat, mahdollisuus pitää lomat koululaisten loma-aikoina, ja muutenkin mukava työ.

En vaihtaisi, vaikka saisin 2000€ kuussa enemmän palkkaa.




(vaikka lisää liksaa kelpaisi kyllä)