Suuri Berliinipäivitys.

Tai se oli ajatuksena, mutta riittäköön nyt keskikokoinen Berliinipäivitys.


Viisi päivää, minä ja Suomen sekö Berliinin coolein 9-vuotias.
Muana myös Berliinissä asuva pikkuveljeni sekä hänen tyttöystävä, joiden luona luuhattiin ja joiden seurasta saatiin nauttia. Iso kiitos heille!


Siis: Berliini lapsekkaasti, mentiin, tehtiin ja nuuskittiin 9-vuotiaan tahtiin ja halujen mukaan.


Tässä muutama juttu, sekalaisessa järjestyksessä.



Ehdoton must, yhdenksän vuotiaalle joka etukäteen Berliiniä googlaili, oli Berlin Dungeon - sellainen kauhukammio jossa esiteltiin kidutusvälineitä, ruumiinavausta ynnä muuta kivaa.

Tuolla käydessä kannattaa huomioida valtava kävijämäärä (eli joutuu odottamaan paikan ulkopuolella, koska kierrokselle pääsee n.20 hengen ryhmissä), ja kieli. Kierros on joko saksaksi, tai muutama kerta päivässä englanniksi.

En ollut tutkinut tätä Dungeoni asiaa etukäteen, joten menimme vaan paikalle, ja jouduimme odottamaan tunnin (kävimme tosin kavilla siinä välissä) ja menimme saksankieliselle kierrokselle... mutta ei se oikeastaan haitannut, nakkileikkurista, iilimadoista ja päälle roiskuvasta verestä riitti kyllä juttua, ja riittää edelleen jos joku vaan jaksaa kuunnella.

Erinomainen elämys siis yhdeksän vuotiaalle, ja paikka oli pullollaan täynnä teinejä, joilla selvästi oli älyttömän hauksaa, ja heidän hauskuutensa oli todella tarttuvaa.

Teinit on niin hyvää seuraa.

 
Ruoka

Berliinissä on joka nurkalla erilaista streetfoodia, nopeasti, helposti ja halvalla, pääsääntöisesti vielä ostettiin yksi annos jaettavaksi pojan kannsa, ja yleensä riitti enemmän kuin tarpeeksi, tai aina voi sitten taas syödä jossain muualla lisää...

Tässä kuvassa heti ensimmäisenä päivänä sudanilaista, sen jälkeen kun oltiin käyty kiipeilemässä.
Pikkuveljen vakipaikoja, siis sekä sudanilainen että boulderointikeskus.

Boulderointi ei ehkä ole ihan perinteinen matkailuaktiviteetti, mutta ehdottomasti 9-vuotiaan kanssa hitti, eteenkin kun meillä ei kotona ole ihan lähellä kiipeilykeskusta, eli ei olla montaa kertaa päästy.
Kuitenkin, älyttömän hauska ja helppo aktiviteetti kaikille.

Itse tykkään kyllä paaaaljon enemmän kiivetä köyden kanssa, boulderoinnissa hirvittää putoaminen, ettei murskaannu ranteet ja niska... köydellä putoaa aina turvallisesti jaloilleen, jos on pudotakseen.

Kulkeminen junalla, metrolla, ratikalla, bussilla.

3,6 miljoonan asukkaan kaupungissa on älyttömästi väkeä, ja älyttömästi liikennettä. Siis oikeasti älyttömästi, vaikka liikenne pääsääntöisesti sujuu hyvin ja tiet ovat isoja ja suoria (ei niin kuin Pariisissa, missä ovat pieniä ja kippuraisia), ja metroa ja junaa suhaa suuntaan jos toiseenkin. Julkisilla liikkuminen on todella helppoa ja vaivatonta.

Päivälippu maksaa 7€, ja on hirmu näppärä näin turistille, ja eteenkin lapsen kanssa, kun voi hyvin vaan 'oikasta' yhden pysäkinvälin, tai käydä välillä lepäämässä ja jatkaa taas kulkemista.

Ja se itse ympäri matkustelu itsessään on jo elämys, eteenkin näin maalaisjunteille, kun emme julkisia tavallisesti käytä ikinä.

Aina ei ihan istumaan mahtunut, mutta vain pari matkaa piti kulkea kuin sillit purkissa.

 

Leijona, jonka katseen alla söimme, ja joka sai nimekseen Edward, ja jonka läheltä haimme Geokätkön.
Vieressä kulki joki, missä suhasi tursitiveneitä.

Tursitiveneretki olisi varmasti ollut tosi jees, vaikkemme sellaisella käynytkään.

Itse joki, tai joet, kuitenkin ovat kivoja. Berliinissä on yli 1700 siltaa, joista tosin ei läheskään kaikki mene joen veden yli, mutta huimasti silti.


Geokätköily. Ollaan muutaman vuoden ajan satunnaisesti geokäytköilty lasten kanssa, mutta ei koskaan ikinä olla haettu niin montaa kätköä kun nyt. Tuntuu että haimme kymmeniä kätköjä... ja sattumoisin meidän majapaikan lähellä oli erityisen paljon sopivan helppoja kätköjä, ja jokunen puuhun kiipeäminen.

Geokätköily on hirmu hyvä tapa saada lapset kävelemään pitkin päivää paikasta toiseen tylsistymättä... kun on joku selkeä jännä kohde, ja aarteen löytämisen riemua.



Viimeisenä päivänä, ennen kotiin lähtöä pistäydyimme Wolkenheinillä, hauska näköala 'torni', minne pääsi sellaisella hiihtohissi-kopilla, ja sen vieressä oli hieno puutarha-kompeleksi, jossa oli, ja mm. japanilainen puutarha, kiinalainen puutarha, pensaslabyrintti, iso trooppinen kasvihuone, kiva vesileikkipaikka, ja muita leikkipaikkoja, kahviloita, taideteoksia... sellainen paikka, missä voisi hyvin käyttää koko päivän.

Harmi, ettei meillä ollut aikaa kuin aamupäivä. Tälläinen viherkohde sopii tälläiselle kukkahattutädille, tuolla suurkaupungin älämölöstä.

 

Lisää ruokaa... Berliininäinen currymakkara, tai siis makkara curry-kastikkeella, oli erityisen hyvää, sellainen paikallinen pakollisuus, mutta oikeasti hyvää!

...bongattiin myös warhammerkauppa... ja pakkohan sielläkin oli käydä ihmettelemässä...

Berliinin muuri. Poika oli ensin vähän sitä mieltä, että mitä me nyt jotain tyhmää muuria mentäisi katsomaan... mutta kun mentiin, niin se olikin iso hitti, ja pojan mielestä älyttömän cool, ja East Side gallery loppui ihan kesken.

Juutalaisten muistomerkki on toinen missä emme ehtineet käydä, mutta siellä aiemmin käyneenä voin suositella myös lapsellisille. Todella vaikuttava.

...tosin muutakin coolia katutaidetta oli pilvin pimein. Kuten olettaa saattaa.

...ja välillä rentouduttiin mm. pelailemalla koripalloa.

Poika rakastaa cooleja vaatteita ja shoppailua. Perheen musta lammassa.

Oltiin pelkillä käsimatkatavaroilla liikkeellä, eli kovin paljoa ei voitu shoppailla, mutta ehdottomasti kannatti vähän... löydettiin sen verran paljon halpoja ja cooleja vaatteita pojalle... ja jotain pientä itsellenikin, kuten mm. kiipeilykengät, kun juuri ennen lähtöä tulin hipelöineeksi kiipeilytarpeistoani, niin puraisi pienoinen kalliokärpänen...

Ja sadetakki, mikä oli kyllä kohtalon sanelemaa, nyt viime päivät kun ollaan oltu Suomessa reissussa asuntovaunulla, ja Esteri näytellyt persettään.

 

Reissu Berliiniin oli siis erittäin onnistunut.

Lennot kahdelle oli yhteensä alle 200€, ja paikan päällä pärjää köyhemmälläkin budjetilla... erinomainen matkakohde siis.

...voisi melkein ottaa ihan tavaksi. :)



- - -

Päätän näihin sanoihin, ja palaan viime päivien seikkailuilla. Juuri nyt olemme kahden yön puskaparkin jälkeen leirintäalueella huoltotauolla, että pääsee tiskaamaan ja täyttämään vedet ja akut ynnä muuta.

Mutta tunnelmaa on, kikatusta, kälätystä ja hihihtystä...



...mutta tästä jatkan tuonnempana, nyt joukkue vaatii liikkeelle.